sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Vuoden 2017 pilalle menneet valokuvat ja käsityöt

Aina ei mee niinkuin piti. Ei myöskään tänä vuonna. Tässä kuvatiivistelmä asioista, joita ette nähneet blogissa ollenkaan...

Alkuvuodesta tein diy -postauksen kivi -spraymaalista, jonka esittelin tässä: DIY kivi-spraymaali
Maali itsessäänhän toimi oikein näppärästi, mutta saippua-annostelijaa kuvatessani tajusin saippuan olevan loppumaisillaan, joten täytin pulloa hieman vedellä. No, pohjalla olevat kivet ja vanha saippua yhdistettynä vaahtoavaan veteen tekivät saippuasta oikein herkullisen kuvattavan. Kuvat jäi postaamatta..



Sitten suunnittelin aivan ihanan Graphic -neuleeni, jonka alkuperäinen postaus löytyy tästä: Graphic neuletakki  
Kuvaus oli hieman haasteellinen ja tuntui, että oli vähän bad hair- ja bad face -päivä. Halusin kuvista täydellisiä ja sitten niistä tuli..





Sitten isä sai syntymäpäivälahjaksi neuleen, joka saattoi olla kaksi(kymmentä) kokoa liian suuri... Tätä en tuonut blogiin lainkaan.


Kesällä keittiötä, seiniä, saunaa, kattoja ja ikkunalistoja maalatessa fleda näytti tältä. Huomasin asian toki vasta illalla, kun ensin olin koko päivän viilettänyt tällä haisunäätä -lookilla kaupungilla.
Maalausjutut löytyy näistä: Valkoinen sauna ja Helppo ja edullinen pintaremontti


Alkusyksyn neuloosin käynnistyessä yritin kuvata selfie -kepillä sukkien pohjia avokin hihittäessä sohvalla. Plussana koira käyskenteli kuvissa. Elengiina -sukat löydät tästä: Tennarisukat



Ihanan pörröneuleen kuvauksissa, ohjeistaessani kuvaajaa, näytin aivan humalaiselta.
Selväpäisemmät kuvat klikkaat tästä: Pörröneule



Pietaa kuvatessa oli jälleen hankalaa. Värit neuleessa muuttuivat kamerassa, eikä mulla ollut kuvausassaria. Suurin osa kuvista oli joko liian tummia tai liian vaaleita. Kuvasarjaa läpikäydessä tuli vastaan kuv(i)a josta tuon tuskan voi nähdä.
Pietan alkuperäinen juttu on tässä: Pieta


Vuoden kruunasi jälleen isälle neulottu, tällä kertaa edellistä vielä suurempi, neule. Isä oli tyytyväinen, joten ensi vuonna täytyy ehkä tehdä vielä yksi kokoa isompi?

No, eihän tässä ole läheskään kaikki pieleen menneet kuvat, koska en löytänyt alkuvuoden muita kuvia lainkaan. Koneeni on joko poistanut ne, tai sitten olen itse klikannut deleteä :D
Ihan mieletöntä, parempaa, hauskaa ja rentoa Uutta vuotta 2018 just sulle!

 

torstai 21. joulukuuta 2017

PIETA -ylhäältä alas neulottu piirakkapusero


 

Tämä on ollut ToDo -listallani pitkään. Halusin kokeilla, miltä näyttää piirakkasukkien kuvio hihoissa. Kun postiluukusta kolahti oikean sävyistä ja oikeaan tunnelmaan soveltuvaa lankaa, tiesin heti, mitä haluan kokeilla. Piirakkapuseroa!
Itse paita on tehty tämän mallini mukaan: Helppo neulepusero +ohje


Etu- ja takakappaleen jaoin niin, että edessä oli hieman enemmän silmukoita. Juuri sen verran, että kaksi piirakkakuviota sopivat vierekkäin. Tein ensin viisi kerrosta joustinneuletta niin, että kiersin oikeat silmukat takakautta (=Kuten piirakkasukkien alkuperäisessä ohjeessakin). Tein hihojen lisäyksiä alkuun normaalisti, ilman kuviota. En halunnut, että kuvio alkaisi jo olkapäistä, sillä se saattaisi näyttää päällä vähän oudolta.

 
Kun pituus oli miellyttävä, tein loppuun samaa joustinta kuin kaula-aukossakin ja keräsin hihojen silmukat puikolle. Sitten aloitin piirakkakuvion myös hihoissa, vain yhtä kuviokertaa tehden. Loppuun samaa joustineuletta.


Neuleesta tuli aivan mieletön! Täytin myös alkuvuonna tekemääni lupausta käyttämällä tänä vuonna vähän VÄRIÄ. Hieman harmittaa, ettei tuo ihan oikea sävy tule kuviin, vaan taittaa tuota hieman vaaleanpunaisenpuolukkaa oranssiksi. Postauksen ensimmäinen kuva on lähinnä tuota oikeaa väriä. Valitsemani lanka muuten oli Järbo Garnin Fuga.

Lopuksi halusin valita neulemallille jonkin ihanan kuvaavan nimen. Koska neule sai inspiraation Piirakka -mallista (eng. Piirakka = Pie) ja neule on jotenkin perinteikkään suomalaisen oloinen, hänestä tuli Pieta. Ajattelin jakaa tämän ohjeen sinulle joulutervehdykseksi, jos vaikka joulun välipäivinä innostut luomaan oman Pietasi ♥


Ihanaa Joulunaikaa, rauhaa, rakkautta ja lämpimiä neuleita!

perjantai 1. joulukuuta 2017

Pörröneule



Ensimmäinen joulukuuta ja lunta sataa. Ihanan jouluinen ja jotenkin lämmin tunnelma. Tuo lämmin tunne johtuu osittain siitä, että sain oman pehmoisen pörröneuleeni valmiiksi. Älyttömän nopea hommahan se oli. Tilasin viisi kerää Novitan Pilvi -kerää harmaana. Pitkästä aikaa tein jopa valmiin ohjeen mukaan, Novitan Pilvi -paidan. Ihanaa olla puikoissa välillä niin, että joku muu hoitaa kartturin hommat ja voi itse vaan neuloa miettimättä neuleen suuntaa. No, tietysti muokkasin ohjetta helman ja hihojen pituudessa, koska ohjeessa molemmat tuntuivat jäävän aika lyhyeksi. Puikotkin oli numeroa viis ohjeen kutosen tai seiskan sijaan. Mutta ei mitään järkeä, kuinka ihanan pehmeää ja miellyttävää lankaa oli neuloa! Silmukat neuloutuivat kuin itsestään ja valmista tuli nopeasti. Paitaan kului vajaa neljä kerää, loput langasta jäi pörrösukkiin ja tuubihuiviin.



Ystävälläni Veronicalla (josta kerroinkin aiemmin TÄSSÄ) on omaa yritystoimintaa Forever Living products hyvinvointituotteiden parissa ja keskustelimme tuolloin yhteistyöstä, jonka voisi toteuttaa jossakin hyvässä ajankohdassa, kun se tuntuu luontevalta. Tämän neuleen myötä mietin omaa hyvinvointiani ja miten se on vuosien ajalla muuttunut. Olen lopettanut tupakoinnin vuosia sitten ja yhä enemmän keskityn syömään paremmin ja puhtaammin. Viime aikoina olen kiinnittänyt enemmän huomiota materiaaliin, mitä ylläni haluan pitää. Neuleen täytyy tuntua mukavalta, eikä se saa kiristää tai olla sähköistä matskua. Minimalistisen elämäntyylini myötä aiempi "mitä enemmän, sitä enemmän" -tyylini on muovautumassa kohti "mitä vähemmän ja parempaa, sen enemmän" -tyyliin. Tällä on ollut itseasiassa myös paljon vaikutusta sille, mihin käsitöihin ja diy- hommiin enää ryhdyn. Lankavarastoa minulla ei juurikaan enää ole, vaan ostan tarpeeseen ja tätäkin neuletta varten tuota Pilvi -langan akryylisekoitetta jouduin miettimään käytössä.



Ystäväni Veronica piti kerran meille hyvinvointi-illan, jossa esitteli Foreverin tuotteita. Esittely oli vaikuttava. Halusin illan päätteeksi valita itselleni Aloe vera -deodorantin nykyisen alumiinipohjaisen tilalle. Valitsin myös Aloe veraisen hammastahnan, jolla koin sittemmin olevan vaikutusta ärtyneisiin ikeniini. Ostin myös Aloe vera gellyn, jolla olen rasvannut ihoani iltaisin ja jostain syystä olen kokenut ihon hehkuva aamuisin kauniimmin.

Koin, että tässä olisi hetki laittaa ystäväni kanssa hyvinvoinnin yläfemmat yhteen. Koska blogin Facebook -sivujen 500 tykkäyksen raja ylittyi, oma teemani on liikkunut hyvänolon ympärillä ja koska ystäväni tarjoaa hyvinvointituotteita ja joulukin on tulossa, on aika järjestää arvonta!

 

Arvomme hyvinvointipaketin, johon sisältyy Aloe Scrub - hellävarainen kuorintavoide sekä Aloe Propolis Creme -kuivan ihon kosteuttaja. Lähetämme tuotteet postitse. "Aloe Scrubin ansioista ihosta tulee kirkas, ja sen solujen uudistumisprosessi tehostuu. Aloe Scrub ehkäisee hellävaraisen kuorivan vaikutuksensa ansiosta myös kuivumista ja muita vaurioita, joita synteettiset tuotteet saattavat aiheuttaa. Sitä voidaan käyttää koko vartalolla, jopa kasvoilla. Aloe Propolis Creme on pehmentävä ja kosteuttava ihmetuote, joka sisältää ihoa helliviä ainesosia, kuten Aloe veraa ja propolista. Sen koostumus on täyteläinen ja siinä on ihana hunajan tuoksu."

Kerro Facebookin Elengiina- sivulla OMAA HYVÄÄ OLOASI EDISTÄVÄ TEKIJÄ TAI VINKKI tästä:  www.facebook.com/elengiina JA käy tykkäämässä Aloe Veronican sivusta tästä: https://www.facebook.com/aloeveronicam/
Arvonta suoritetaan kommentoijien kesken 12.12. klo 18. ja palkinnoksi lähetämme sinulle hyvinvointipaketin joko itsellesi tai joululahjaksi! (Facebook ei ole osallinen arvontaan)


Hyvää oloa, jouluista tunnelmaa ja arvontaonnea toivoen sinulle, Elengiina ♥

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Nordic Chic -kalkkimaali

Sain Ilves -maaleilta heidän valikoimissaan olevaa Nordic Chic -kalkkimaalia kokeiluuni. (Linkin tuotteeseen löydät TÄSTÄ!)


Kalkkimaalista olikin itselläni kokemusta jonkin verran, joten nyt pystyin jo vertaamaan itse kalkkimaalia ominaisuuksiltaan muihin. Täydestä sydämestäni sanon, että kyseinen Nordic Chic -kalkkimaali on tähänastisista oma lempparini. Koostumus on notkeampi, levittyvämpi ja jos mahdollista, niin vieläkin pigmenttisempi kuin muut vastaan tulleet kalkkimaalit. Pintaan ei jäänyt samanlaista rosoisuutta, kuin mitä yleensä kalkkimaali jättää. Myöskään pensselin vedot eivät näkyneet.

Tästä homma siis lähti: Lastenhuoneen värikkäät laatikot olivat jo aiemmin lähdössä vaihtoon väriensä puolesta.


(Valitsin muuten tähän kuvan, joka kuvaa todellisuutta. Lelut on isomman ajan ulkona lelulaatikoista kuin niiden sisällä. )
Olin ajatellut jotain vähän hillitympää tai ainakin yhdenmukaista väriteemaa. Mietin, voisinko hyödyntää Nordic chicin kalkkimaaleja tähän hommaan ja kysyin Ilves -maalien edustajalta maalin soveltuvuudesta muovilaatikoihin. Hän vinkkasi, että tuo maali tarvitsee alleen hieman hiontaa, mutta että Nordic chicillä on mahdollista maalata myös muovipintoja. Aivan mahtavaa!



Pesin jokaisen laatikon ensin karhunkielellä, kuivasin ja hioin. Luulen, että tuo hiominen loppua kohti hieman nopeutui ja "saatoin oikaista vähän mutkia", mutta viimeiseenkin muovilaatikkoon tuo maali tarttui aivan mainiosti. Käytössäni olleet värisävyt olivat Grey ja Forest. Aivan älyttömän ihanat sävyt!


Kalkkimaalissa tuo hajuttomuus, myrkyttömyys ja vesiohenteisuus on yksi parhaista ominaisuuksista. Kutsuin pojan mukaan maalailemaan, olihan tämä hänen huoneensa prokkis. Kävimme läpi pensselin suuntavetoja ja minkä verran maalia kerrallaan kannattaa ottaa. Hän tuntui nauttivan hommasta.


Annoin ensimmäisen maalikerran kuivua ja maalasin sitten uudelleen. Kun toinen kerros oli kuiva, levitimme pojan kanssa vahat päälle.  Vahan levittämisen jäljen näki helposti, koska väri tummeni levitetyistä kohdista. Tummentumat haihtuvat kuivumisen myötä. Levitin vahaa aika reippaasti, jotta lopullinen pinta kestäisi kovaakin käsittelyä. Se jää vielä nähtäväksi mutta lopputuloksesta tuli tosi kiva! Poikakin tuntui olevan innoissaan ja tykkäsi ettei kaikki laatikot edelleenkään ole samanvärisiä.





...Loppuun muuten niksi, johon olen turvautunut monesti, viimeisimpänä tässä prokkiksessa irroittaessani risoja tarroja tuosta hyllyköstä sekä muovilaatikoista. Siihen hommaan ihan paras apu on keraamiselle liedelle tarkoitettu raappa. 


Olen saanut sillä maaliroiskeet ikkunoista ja laminaatista, sekä irroittanut edellisen asukkaan jättämiä kaksipuoleisen teipin jättämiä sotkuja. Kaikki pinttynyt lähtee vaurioittamatta kuitenkaan pintaa! Suosittelen.

tiistai 17. lokakuuta 2017

DIY Tunnelmavalot


Tänä vuonna meidän tunnelmavalot muodostuvat höyhenistä. Olen aina pitänyt höyhenistä, mutta puolitoista vuotta sitten niiden merkitys itselleni syventyi hyvinkin läheisen perheenjäsenen menetyksen myötä. Höyheniä on sittemmin ilmestynyt eteeni tärkeissä tilanteissa. Raskaan ikävän tai järisyttävän onnentunteen keskellä. Energioiden sinkoillessa ympärillä. En oikeastaan edes välitä, ajattelevatko muut niiden olevan sattumaa tai hölynpölyä, koska tuo symboli on muodostunut itselleni tärkeäksi jonkinlaiseksi punaiseksi langaksi arjen keskellä, joka muistuttaa elämän tärkeydestä ja herättää huomaamaan pienet hetket, sekä olemaan kokonaisuudessan läsnä.



Viime vuoden paperitähtivalosta (Klikkaat sen TÄSTÄ) otin käyttööni valon lähteen, jonka ympärille kiinnitin rautalangalla höyheniä tähden muotoon. Herkkä ja höyhenenkevyt tunnelmavalaisin sopii niin jouluun kuin koko pimeän ajan ihan sisustuselementiksikin. Tai ikkunaankin.



Punoin höyheniä myös valosarjan ympärille ja ihastelin lopputulosta. Aika ihanat tälläisenäkin.


Täytyy sanoa, että kuvien ottaminen juuri aurinkoisena iltapäivänä vei hieman valojen tunnelmaa toiseen suuntaan... mutta uskon, että ideasta saa kiinni..



Ehdoton lempparini tuli kuitenkin tästä. Pudotin tunnelmavalot lasimaljakkoon ja ripottelin höyheniä mukaan. Istuin höyhenvalon edessä muutamia minuutteja ja pääsin lähes meditatiiviseen tilaan.




Jos kuitenkin olet enemmän "pompom" tai "tupsu" -ihmisiä, voit tehdä tupsuja ja asetella niitä valosarjaan oman mielen mukaan!



Onko joulu/tunnelmavalojen laittamiselle jotain virallista "oikeaa" ajankohtaa? Itselläni on ollut tapana asennella tunnelmavalot palamaan ympäri kotia pyhäinpäivänä. Jotenkin se on se hetki, kun itselle syttyy SE fiilis. Tästä se tunnelman rakentaminen talvea kohti voi alkaa!



perjantai 13. lokakuuta 2017

Ylhäältä alas neulottu NEULETAKKI ja helppo ohje

Moikkamoi!

Mulla siis on helppo lempiohje neulepaitaan, josta voi soveltaa perusneuleen lisäksi neuletakin, t-paidan, pooloneuleen, hupparin, ulkotakin jne.

Aiemmat postaukset ohjeineen löytyy klikkaamalla näistä:
#Rakkaudella puuvillatakki
#Neulottu paita
#Helppo neulepusero

Tällä kertaa lähdin työstämään neuletakkia ajatuksella, että voisin käyttää sitä lämpiminä syyspäivinä myös ulkona.
Tältä se näyttää valmiina:


Aloitussilmukoiksi valitsin 120s ja neuloin ainaoikeaa 10cm kunnes asettelin silmukkamerkit tyylillä 30s /merkki /10s/ merkki /40s /merkki /10s /merkki /30s. Tästä aloitetaan lisäykset, jotka tehdään joka toinen kerros aina silmukkamerkin molemmin puolin.
Lisäyksiä tein kunnes hihoissa eli merkkien sisäpuolella oli 48s. Hihojen silmukat sivuun, loppumatka halutun pituuden verran ainaoikeaa ja päättely. Sitten hihat sileällä neuleella poimien kainalosta muutamat ylimääräiset silmukat, ettei muodostu reikää. Sileällä neulotut noin 10x10cm palat taskuiksi ja kaistale ainaoikeaa neulottuna vyöksi. Valmis!



Voi pitää ilman vyötä tai vyön kanssa!




Tykkään valmiista neuleestani todella paljon. Ajattelin kyllä tehdä toisen vastaavan, mutta valita tällä kertaa Tokmannin Pehmoisen sijaan jonkin paljon paksumman ja enemmän villaa sisältävän kerän. 

Kivaa syksyistä päivää 😘 Moikkamoi!

perjantai 6. lokakuuta 2017

Rakkaudella neulottu

En ole tainnut blogin puolella koskaan mainita lapsuudenystävääni, jonka kanssa olimme jotenkin samanlaisia ja vietimme paljon aikaa ulkona tai toistemme luona. Ekan luokan jälkeen Maria muutti pois ja ikävä jäi. Vuosien mittaan yritin löytää ystävääni eri paikoista ja aina tuloksetta. Googlasin nimellä ja otin yhteyttä ala-asteelle. Kyselin yhteisiltä tutuilta ja lähetin kymmenittäin eri Marioille viestejä. Alkuvuodesta päätin etsiä Mariaa Facebookista julkisella ilmoituksella, mutta kevään lopussa oli todettava, että mahdollisesti tuo ystäväni ei tule löytymään ehkä koko elämäni aikana. Sitä paitsi mistä tiedän muistaako hän minua? Entä jos hän ei halua tavata minua? Jos hän onkin ihan erilainen? Ja entä jos tälläinen julkinen ilmoitus ei tunnu hänestä yhtään kivalta?
.. Kunnes yhtäkkiä kesälomani alussa Maria ilmottautui fb:n ilmoitukseen eri nimisenä. "Se olen minä, Krista". Ymmärrettävästi olin pari päivää tolaltani ja sovimme nopeasti tapaamisen. Kävi ilmi, että asumme samassa kaupungissa ja aivan lähellä toisiamme. Miten on mahdollista?? Tuo tapaaminen oli erityisen liikuttava ja mietin usein, että koko elämäni aikainen etsintä on todella päättynyt. Joka kerta kun näen "Marian" kasvot, näen siinä ne piirteet joita olen kaivannut niin pitkään.

Eli siis tässä tarinassa oli onnellinen loppu ja uusi alku. Olemme "Marian" kanssa paljon yhteydessä. Eräässä puhelinkeskustelussa hän kysyi, voisinko neuloa hänen tyttärelleen pipon. Sydän hymyili ja sanoi että ehdottomasti. Neuloessani näitä pieniä asusteita mietin etsimiäni vuosia ja tätä aikaa. Että löysimme toisemme.
 823 7751

Mietin mikä kunnia saada neuloa hänen tyttärelleen jotain lämmittävää ja miten uskomatonta ajatella, että vielä keväällä uskoin etten koskaan tule löytämään ystävääni ja nyt puoli vuotta myöhemmin näitä neulon.


Käsityön merkitys ja voima on mahtava. Neuleella on sanoma.




...p.s.: Neuloin näillä ihanan pehmeillä Teeteen langoilla nämä ja lisäsin tehosteväriksi pinkkiä Sveaa.

 Tuosta Teeteen Sagasta haaveilen itselleni turvaneuletta, koska lanka on ihanan pehmeää ja paksua. Kivaa syksyn alkua! Neuleita on tulossa ihan kohta lisää 😍